Children Of Bodom – Hatebreeder (1999)

”From now on, we are enemies, you and I”

Näillä sanoin kääntyi uusi välilehti suomalaisen raskaan musiikin historiikissa. Kyseinen lausahdus avaa Childen of Bodomin toisen albumin ”Hatebreederin”. Musiikkia kannatteleva aggressiivinen, säksättävä soundi sekä voimakkaasti esille tuodut koskettimet olivat jotain aivan uutta ja tuoretta. ”Hatebreeder” oli myös kaikin puolin valmiin kuuloinen teos, erityisesti jos verrokiksi otetaan muutamaa vuotta aikaisemmin julkaistu debyyttialbumi Something Wild”.

Childen Of Bodom on kulkenut melkoisen matkan noista ajoista, eikä pienoisilta sudenkuopilta ole vältytty: Ei kappalemateriaalin, live-esiintymisten kuin henkilökohtaisten suhteiden osalla. ”Hatebreeder” oli aikanaan melkoinen adrenaliiniryöppy, ei pelkästään lajissaan, vaan koko suomimetallin nousulle kohti kansainvälistä huippua. Yhtyeen raaka, ja samaan aikaan leikittelevä sekä äärimmäisen taidokas soitanta paitsi määritteli oman viitekehyksensä, teki myös selvää pesäeroa esimerkiksi melodeath-kollegoihinsa In Flamesiin ja Arch Enemyyn.

”Hatebreederin” potkaisee käyntiin nopea ja suoraviivainen ”Warheart”, joka jo kuvailee osaltaan koko albumin suunnan. Nopeat rytminvaihdokset, tarttuvat riffit, viuhuvat soolot sekä tuolloin vielä ”Wildchild”-nimellä kulkeneen Alexi Laihon käheä vokalisointi kuljettavat kappaleesta toiseen lähes hengästyttävällä tahdilla. Kaivattua seesteisyyttä kaiken hallitun kaaoksen keskelle tuo tunnelmallinen ”Bed of Razors”, joka luettakoon eräänlaiseksi rakkauslauluksi – Children Of Bodomin mittapuulla.

Huonoa, tai edes keskivertoa kappaletta on albumilta turha etsiä. Yhtye on saanut kirjoitettua hämmästyttävän tiiviin nipun tarttuvaa melokuoloa, jota tukee Anssi Kipon kiistattoman hieno tuotantotyö. ”Hatebreederin” kruunaa yksi Children Of Bodomin uran kirkkaimmista kappaleista: ”Downfall”. Harva yksittäinen lohkaisu tekee samanlaisen vaikutuksen kerta toisensa jälkeen, jopa parin vuosikymmenen jälkeen. Biisi on myös mitä mainioin päätös maltilliset 38 minuuttia kellottavalle pyöritykselle. Reilut puoli tuntia on juuri sopiva kesto tämän tyylisuunnan albumille, sillä sen kuuntelee vaivatta yhdellä istumalla, jättäen sijaa vielä uusintakierrokselle.

Levyn siivittämä maailmanmenestys on ollut omiaan paitsi viemään suomalaista musiikkiosaamista maailmalle, myös toimimaan innoittajana useille tuleville metallisuuruuksille. Ironista on, että omilla listoillani lähimmäs samaa tasoa ovat päässeet, ei yhtyeen myöhemmät albumit, vaan sen vanavedessä kulkeneet Northerin ”Dreams Of Endless War” sekä Kalmah albumillaan ”Swamplord”. Children Of Bodom asetti ”Hatebreederin” myötä standardit melodisen death metalin pelikentälle, eikä tuota 20 vuotta sitten ilmestynyttä merkkipaalua ole onnistuttu tähän päivään mennessä ylittämään – ei muiden, eikä bändin itsensä toimesta.

9½/10

Markus Salmela

1. Warheart
2. Silent Night, Bodom Night
3. Hatebreeder
4. Bed Of Razors
5. Towards Dead End
6. Black Widow
7. Wrath Within
8. Children Of Bodom
9. Downfall
10. No Commands (Stone cover)
11. Aces High (Iron Maiden)

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here