Carach Angren – Dance And Laugh Amongst The Rotten (2017)

Hollantilainen kauhuorkesteri Carach Angren on jälleen asian ytimessä uudella albumillaan “Dance And Laugh Amongst The Rotten”. Hienosti edellisillä albumeillaan temaattista kauhua hyväksikäyttänyt yhtye syventyy tällä kertaa mm. henkimaailman sekä spiritismin saloihin. Jos kosketat pimeyttä, se tulee varmasti luoksesi. Musiikillisesti kuljetaan tuttuja polkuja sinfonisen – sekä elokuvamusiikin säestäessä yhtyeen varsin salonkikelpoista black metallia.

41-minuuttinen albumi ei ole kovin helposti lähestyttävä ja lukuisat nyanssit vaativat avautuakseen useampia kuuntelukertoja. Levy ei missään vaiheessa tunnu tasapaksulta, vaan on hyvinkin vaihteleva kappaleiden seilatessa nopeamman blast beat – tykityksen ja perinteisen metallin aallokossa. Vaikka kyseessä on genreltään King Diamondille velkaa oleva kauhuteemainen metalli, niin mitään kynttilän itsekseen sammumisia kuuntelusessioiden aikana on turha odotella. Liekki voi vähän lepattaa, mutta siihen se jää. Biisit puhuvat kumminkin puolestaan ja levyn voi nostaa helposti yhtyeen menestysteoksen ” Where the Corpses Sink Forever” rinnalle.

”Opening” – intron jälkeen ”Charlie” käynnistää teatraalisen shown. Luurangot tanssivat niin että luut kolisevat ja vuoropuheluihin jaetut lauluosuudet kuulostavat erittäin hyvältä. Charlie – henki ei ole ystävä, vaan pahuus hiipii hiljalleen musiikin kautta ihollesi. Kun vielä ”Blood Queen” valuttaa veriä nopeammalla otteellaan, niin täysikäännös isketään kahden seuraavan kappaleen aikana. Tuonpuoleisen romanttiset puolet nousevat tunnelmaltaan esille häävalssimaisen ”Charles Francis Coghlanin” aikana. Voisin hyvin kuvitella miten mädäntyneet kasvot tuijottavat ihaillen toisiaan rakkauden liekin palaessa mustana tuoreen avioparin ympärillä. Kun tunnelma on valmiiksi käsin kosketeltavan kaunis, niin ”Song For The Dead” tuntuu luonnolliselta jatkumolta kuolleiden juhliin. Yhtye on saanut vangittua suhteellisen yksinkertaiseen sävellykseen piinaavan tunnelman joka muistuttaa jokaista meistä tulevasta kohtalosta.

Albumin yllätysmomentti piilee järkevästi rakennetussa biisijärjestyksessä. Juuri kun olet saanut kuivattua kyyneleet, on aika käynnistää varsinaiset juhlat. Vahvalla demppausriffillä käynnistyvä ”In De Naam Van De Duivel” nousee ehdottomasti levyn parhaimmistoon. Vähintään yhtä intensiivinen ”Pitch Black Box” marssittaa kuolleita millintarkassa tahdissa. Levyn ehdoton helmi on kahdeksas raita ”The Possession Process”. Biisi tempaisee mukaansa ja ravistelee kuuntelijaa kovalla kädellä. Sahausriffit ja taitavat orkesteriosiot sulautuvat hienosti yhteen kuin tehden tilaa vuoristoratamaiselle loppunäytökselle. Levyn päättävä ”Three Times Thunder Strikes” ompelee tarinan kehykset umpeen dramaattisen musiikillisen kokemuksen myötä. Biisi on ehdottomasti yksi yhtyeen voimakkaimmista työnäytteistä. Loppu on kauniimpaa kuin itse kuolema.

Tuotannollisesti jälki on erittäin laadukasta. Osittain Abyss – studiossa nauhoitettu, Peter Tägtgrenin miksaana albumi on erittäin tasapainoinen. Yhtyeen sovitus- ja sävellystaito on hiottu huippuunsa. ”Dance And Laugh Amongst The Rotten” on musiikinkuuntelijan levy ja ehdottomasti yksi vuoden parhaimpia sellaisia. Ensimmäistä kertaa yhtyeen uralla jokainen kappale hengittää omaa maailmaansa tuoden tyydytystä myös kertakuuntelijoille. Odota kun pimeys laskeutuu, sytytä kynttilät ja laita levy soimaan. Pahuus saapuu luoksesi kauniimpana kuin aikoihin.

9 / 10

Juha Karvonen

1. Opening 02:17
2. Charlie 04:10
3. Bloodqueen 04:55
4. Charles Francis Coghlan 06:07
5. Song for the Dead 04:16
6. In De Naam Van De Duivel 06:29
7. Pitch Black Box 03:17
8. The Possession Process 04:27
9. Three Times Thunder Strikes 05:19

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here