Brutaalia death metalia Espoosta – Cauldron Of Hate pureutuu maailman epäkohtiin albumillaan ”Sickness”

Photo: Antti Kontoniemi

Kotimainen brutaalia death metalia rusikoiva Cauldron Of Hate on saanut albuminsa ”Sickness” viimein julkaistua. Olimme yhteydessä yhtyeen kitaristi Jaakko ”Exhaust” Santavuoreen. Heti alkuun oli onniteltava espoolaisyhtyettä tuoreesta albumista. Levyn nimestä huolimatta työskentely pysyi ammattimaisena?

Kiitos! Vihdoinkin oma sairas levy on todellakin ulkona levittämässä sairautta! Levyä tehtiin palapeleittäin vähitellen ja toki välillä oli puutumisen makua, mutta kun eri asiat loksahti paikoilleen, levy valmistui lopulta ajallaan. Työskentely nyt on aina meidän tapauksessa ”sivistyneen” ammattimaista.

Vuonna 2014 julkaistu EP ”Emperor” julkaistiin Inverse Recordsin toimesta. Uuden levyn tiimoilta koputeltiin useiden lafkojen ovia, mutta yhteistyökumppania ei tuntunut löytyvän… 

Edellinen julkaisu tuli Inversen kautta ja toki kyseinen lafka oli takaraivossa. Katsottiin ja lähetettiinkin muille lafkoille kuunneltavaksi meidän levy, mutta juurikaan mistään ei tullut minkäänlaista vastausta. Kaverimme Ilkka Laaksonen kertoi laittavansa levylafkan Kuolema Recordsin pystyyn ja saatiin sen kautta soppari väsättyä. Kuolema Records vielä pienempänä lafkana pystyy omilla puitteillaan panostamaan meihin levyn levittämisessä ja keikkojen järkkäämisessä, jolloin voi keskittyä paremmin itse musan tekoon.

Cauldron Of Haten musiikkia voisi kuvailla jenkkityyliseksi brutaaliksi death metaliksi. Vertailu Nileen tuntuukin luonnolliselta…

Sitähän se meiän musa on unohtamatta tarttuvia riffejä ja sooloja sekä kauniin sointuisia laulustemmoja. Nileen on kuullut verrattavan suhteellisen usein ja miksipä ei. Onhan se allekirjoittaneen suurimpia bändejä ja inspiraation lähde kappalerakenteineen, riffeineen, sooloineen ja sanotuksineen. Noin yleensä musiikkimme kumartaa pitkälle jenkkidödiksen puoleen mausteena Brasilian ylpeys Krisiun, joka on eritoten laulajabasistin suurimpia bändejä. Sickness kun on monen vuoden tuotos, siitä myös kuulee hyvin meidän vaikutteiden ja inspiraatioiden lähteet esimerkkinä Morbid Angel sairaine riffeineen ja Azagthothin omaleimaisilla sooloilla, Originin hypernopeet tremoloriffit, Hate Eternalin hallittu kaaos ja Erik Rutanin tunnevoimakkaat soolot. Tietysti myös Cannibal Corpsen voi kuulla musiikissamme, kun kerran jenkkeihin päin musiikkimme kumartaa.

Edellisestä julkaisusta on tosiaan kulunut neljä vuotta, mitä voi pitää nuorelle yhtyeelle suhteellisen pitkänä aikana.  Bändi ei kumminkaan levännyt laakereillaan ja uuden albumin eri prosessit etenivät varmasti kohti päämääränsä. Kitaristikin vaihtui loppusuoralla Tommi Kannostoon. 

Kieltämättä neljä vuotta on pitkä aika, joka itsessään ajoittain puudutti ja rupesi kaihertamaan, kun takaraivossa on ajatus keskeneräisestä teoksesta. Kappaleet kun kuitenkin oli jo pitkälle valmiita nauhotettavaksi. Kestoon kuitenkin vaikutti Emperorin jälkeen tapahtunut kitaristin vaihto, jolloin piti sisään ajaa uusi kitaristi bändiin, joka vie aikansa. Joskus vuonna 2016 kesällä tai syksyllä päätettiin ruveta keskittymään levyn tekoon, kun kappaleet rupesi olemaan äänitysvalmiina. Demopohjat saatiin myös 2016 syksyn lopussa valmiiksi. Äänityspaikka oli avoin kysymys, kun ammattilaisstudioon ei olisi ollut levyllisen musiikin kera varaa. Onneksi päästiin rummut ja laulut äänittämään erään kaverin Steven luona, josta iso kiitos. Nykytekniikan ansiosta kielisoittimet äänitettiin kotosalla, jossa myös osaltaan tapahtui äänitetyn materiaalin editoiminen. Miksaus tehtiin yhdessä Steven ja bändin kesken. Äänitys tehtiin siis 2017 alkuvuodesta. Masterointi oli alustavasti määrä tehdä D-studiossa, mutta kyseinen pulju lopetti toiminnan. Masterointi osaltaan tämän takia viivästyi ja myös senkin takia, kun ei oltu varmoja julkaisijasta. Syksyllä 2017 sovittiin alustavasti julkaisusta Kuolema Recordsin kanssa. Masterointi piti saada tehtyä. Etsinnän jälkeen päädyttiin KW-masterointi -nimiseen firmaan, joka teki hyvää jälkeä pienellä budjetilla äänitetystä materiaalista. Ei voi kuin suositella. Paperit kun saatiin kuntoon, aika oli vierähtänyt 2018 vuoden puolelle. Lopulta 24. helmikuuta sairas äpärä julkaistiin. Äänitysten lomassa myös vaihtui toistamiseen toinen kitaristi ja kitaristiksi saatiin Tommi Kannosto.

”Sickness” pureutuu sanoituksellisesti yhä sairaamman maailmamme epäkohtiin. Ihmisten lisääntyvä tyhmyys tuntuu ärsyttävän uskontoja enemmän..

Ei nuo uskonnot itsessäänkään kauheasti innosta. Järjellä, tieteellä ja logiikalla kun voidaan ratkaista suurin osa maailman epäkohdat globaalista tasosta yksittäisen ihmisen arkeen. Siihen mitään tarvita Jehovaa, Shivaa, Allahia, Jumalaa tai muitakaan jumalia. Sekottaa vaan pakkaa entisestään. Isis nyt tietysti on oma lukunsa ja näyttää hyvin, mitä saadaan aikaiseksi, kun sekoitetaan uskonto ja politiikka, josta myös albumin kappale Disease kertoo. Nimensä mukaisesti se on sairauteen verrattava ilmiö. Ihmisyyshän on aina ollut täynnä tyhmyyden ylistämistä, kuten eräs Erasmuskin kirjoitti aikanaan. Ihminen on eläin siinä, missä punapersepaviaanikin ja lopputulos sen mukaista. Tärkeetä on tiedostaa ongelmat ja koittaa ratkaista ne sekottamatta pakkaa enempää rakentamalla abstrakteilla rakenteilla, kuten uskonnoilla. Välillä nuo ongelmat saattaa vituttaa, mutta eipä niitä sen enempää halua omaa päätä rassata.

Perinteiset death metal -teemat kuten kuolema, tappaminen ja silpominen ovat kuitenkin myös vahvasti mukana sanoituksissa?  

Nuo teemat erottamaton osa Cauldron of Haten romanttista ulosantia. Odotanpa sitä päivää, kun Satanic Terror soi häävalssina!

Photo: Antti Kontoniemi

Nykyisin on vaikea olla huomaamatta internetin eri foorumeiden ja Facebook-sivustojen keskusteluja, joissa pienistäkin asioista ”heviveljet- ja siskot” jaksavat vääntää oman kunniansa puolesta.  Myös musiikkimediat tuntuvat täyttävän some-kanavien uutisvirtaa. Turhanpäiväiset perseilijät ja nettisoturit saavat myös osansa. Jaksaako ”Exhaust” seurata tätä loputonta taistelua? 

Tulee sitä seurailtua jonkun verran. Levyarvosteluja ja itseään kiinnostavien bändien juttuja tulee luettua. Sitten eri pinnalla olevat ilmiöt on myös välillä huvittavaa seurattavaa, kuten Wintersunin varainkeruu yms. vastaavat. Meidän sanoma kohdistuu ihan kaikille niille, jotka kokee sen kohdistuvan. Annanpa kuuntelijan itse tehdä omat mietteet ja päätelmät. Sitä en kiellä etteikö internet- ja varsinkin some-maailma olisi täynnä sitä tyhmyyden ylistystä ihan kaikissa yhteiskunnan lokeroissa. Jokainen mielensä pahoittaja voisi mennä Ludovico-tekniikan tapaiseen istuntoon, jossa mielensäpahoittaja joutuu katselemaan tunti tolkulla videoklippejä omaa taustaansa kritisoivia ja rienaavia kommentteja, jotta nahka niin sanotusti paksuuntuisi. Olisi itsellään ja ympäristöllään mukavampi olla.

Uuden levyn myötä Cauldron Of Hate pyrkii pääsemään heittämään livekeikkoja aluksi kotimaassa, mutta tähtäimessä on myös ulkomaat. 

Cauldron of Hate tullaan ainakin näkemään seuraavaksi Helsingin Lepakkomiehessä järjestettävässä Helsinki Death Feast Warm-up -tapahtumassa 16. elokuuta. Syksyllä on mahdollisesti luvassa viikonloppukeikkoja muualla Suomessa, joista sitten ilmotellaan enemmän, kun on varmaa tietoa. Katsotaan nyt, jos pääsisi jopa hieman raottamaan ovea ulkomaita ajatellenkin. Uutta materiaalia nyt ei toistaiseksi ole luvassa, kun levy saatu äskettäin pihalle, mutta uuden luominen ei kuitenkaan pääty.

Photo: Antti Kontoniemi

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here