Brainstorm – Midnight Ghost (2018)

Kuva: Jutun yhteydessä mainittu yhtye/artisti/levy-yhtiö/tiedottaja ja/tai sen lähettämä lehdistö- tai promootiokuva tai kuvassa ilmoitettu valokuvaaja.
MAINOS:



Power metalia asteikon raskaammasta päästä soittava Brainstorm on vaivihkaa hiipinyt kunnioitettavaan ikään. Saksalaisbändi juhlii nimittäin ensi vuonna jo 30-vuotista taivaltaan ja ”Midnight Ghost” on vuonna 1997 debyyttinsä julkaisseen ryhmän 12. albumi.

Levyn kannen tarkastelu tuo välittömästi mielikuvia edellisestä vuonna 2016 julkaistusta ”Scary Creaturesista”. Kyseinen albumi, kuten edeltäjänsä ”Firesoul” (2014) olivat vahvoja ja virkeitä näyttöjä bändin kunnosta. Uuden teoksen käynnistyessä toiveet ovat siis korkealla.

Ensimmäisten kuuntelukertojen perusteella tulee aavistuksen kylmä hiki pintaan, sillä ”Midnight Ghost” kuulostaa monilta osin tylsältä ja jopa väsyneeltä… mutta ihmeitä tapahtuu, kun levylle antaa aikaa kasvaa ja paljastaa piilossa vaanivat koukkunsa. Niitä nimittäin löytyy.

Raskaalla poljennolla käyvä koneisto vetäistään käyntiin bändille hyvin ominaisella nelikolla (”Devil´s Eye”/”Revealing The Darkness”/”Ravenous Minds”/”The Pyre”), joka saa mukavasti niskaan liikettä. Raskaan rymistelyn sekaan on onnistuttu myös kylvämään tarttumapintaa ja jokainen biisi tästä joukosta onnistuu vakuuttamaan.

Tasaisen hyvän aloituksen jälkeen napsahtaa eteen yksi levyn ehdottomia tähtihetkiä. Vajaat 8 minuuttia kellottava eeppisempi “Jeanne Boulet (1764)” vie kuulijan Etelä-Ranskaan, entiseen Gévaudanin provinssiin. Reilut 100 ihmisotusta, 14-vuotias lammaspaimen Boulet mukaan lukien, kohtasi noissa maisemissa tylysti loppunsa myyttisen pedon kynsissä. Kappaleessa on komea kertosäe ja tarinaan pelottavan hyvin istuva sävellys on kokonaisuutena kerrassaan hieno.

Puolen välin krouvissa ollaan hyvin vahvasti plussalla, eikä loppupää tuota pettymystä. Aivan samaan ei pystytä, kuin alussa ja muutamaa biisiä vaivaa lievä rigor mortis. Onneksi vahvaa materiaalia on ollut vielä hihassa, eikä kaikkia kortteja lyöty pöytään levyn alkuun. Erityisesti tarttuvalla kertosäkeellä mukaansa tempaava ”When Pain Becomes Real” sekä hidastempoisempi päätösbiisi ”The Path” ovat levyn parhaimmistoa nostaen vielä tasoa pykälän verran ylöspäin.

Levy tarjoaa juuri niitä toimiviksi havaittuja kikkoja, joita Brainstormilta on totuttu vuosien varrella kuulemaan. Raskaat riffit, vahvat melodiat ja päällimmäisenä vokalisti Andy B. Franck, joka tulkitsee biisit tunnistettavalla äänellään. Kyseessä ei ole se perinteisin power-kurkku, mutta ehdottomasti tässä bändissä mies paikallaan.

Brainstorm on saanut kasaan tasaisen ja laadukkaan albumin, joka ei keksi pyörää uudelleen mutta jättää itsestään mieluisia muistijälkiä ja saa palaamaan pariinsa. Kyseessä on viihdyttävä levytys, joka on kaukana kertakäyttöisestä tusinakamasta. Levyn loppupuolella kone yskii muutaman biisin kohdalla, mutta pahaa sulamista ei tapahdu ja lopulta selvitään puhtain kalsarein. ”Midnight Ghost” on hyvä jatko vahvaan diskografiaan ja todistaa veteraanin olevan edelleen voimissaan.

7½/10

Miika Manninen

1.Devil´s Eye
2.Revealing The Darkness
3.Ravenous Minds
4.The Pyre
5.Jeanne Boulet (1764)
6.Divine Inner Ghost
7.When Pain Becomes Real
8.The Four Blessings
9.Haunting Voices
10.The Path

+ artikkelit

Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen siilinjärveläinen, joka on hengittänyt ja syönyt metallimusiikkia 20 vuoden ajan. Tutustuminen "alaan" tapahtui perinteisen heavy metalin myötä ja myöhemmin musiikkimaku onkin laajentunut runsaasti metallin saralla. Elämääni runsasta lisäväriä musiikin lisäksi tuovat perhe, sekä jonkinasteinen urheiluhulluus.